Kävin tänään Tyksissä ravintoterapeutin luona. Leikkaavan kirurgin määräyksestä. Eikä tähän kelvannut paikallinen, vaan pitää ajaa 75 km Turkuun. No eipä mitään, kaunis ilma ja hyvä keli - mikä oli ajellessa. Kerrankin varasin tarpeeksi aikaa, että saatoin ajella ihan nopeusrajoitusten mukaisesti.
Ravitsemusterapeutti tunsi minut, vaikken minä muistanut häntä. On kuulemma nähty useammankin kerran. Edellisen leikkauksen yhteydessä: sekä ennen leikkausta että jälkitarkastuksissa olimme tavanneet. Oikein mukava oli hän. Ei kiukustunut, vaikken ollutkaan saanut YHTÄÄN KILOA pudotettua. Niin kuvittelin keväällä toukokuussa, että aikaa on riittämiin saada vaikka kuinka paljon laihdutettua.
Alkuun en saanut kiinni minkäänlaisesta kontrollista, kun oli aikaa.... Sitten kun tulee se "viime tippa" alan vasta tositoimiin. No, ei sitä kolmessa viikossa saa paljon aikaiseksi. Muutin kyllä ruokailutottumuksia sikäli, että jätin pullan ja keksit pois ja korvasin ne voileivällä. Muutenkin yritin syömistä toppuutella. Se vaikutus ainakin oli, että aika ajoin aloin tuntea NÄLKÄÄ. Yleensä syön jo ennen sitä. Toisekseen on paljon kivampi olo, kun ei ole vatta koko ajan täynnä.
Keskustelimme nykyisestä systeemistäni ja parantelimme sitä. Olin täyttänyt ruokapäiväkirjaa ohjeitten mukaan: kolme arkipäivää ja yksi vapaapäivä. Kohtuullisen oikeat tiedot laitoin, ehkä jokunen välipala jäi merkkaamatta?
Kaikki tarvittavat muutokset kyllä tiedostan: lounaalla kunnon ruokaa, eikä vain leipää. Välipalalle enemmän proteiinia. Maksamakkara on korvattava kokolihaleikkeleellä tai juustolla. Juotava enemmän nestettä päivisin. Iltapalat pienemmiksi. Lisää hedelmiä tai marjoja...
Hyvää sen sijaan oli sopivat ruokamäärät ja oikea rytmitys.
Nyt yritän jatkaa oikeaoppisella ruokavaliolla ja 15.9. menen taas Tyksiin hoitajan luona käymään. Silloin saan ohjeet leikkausta edeltävään eneen. Tällä välillä otetaan verikokeita ja tuolloin saan kuulla niistä tulokset. Sitten lokakuulla on tod.näk. ohitusleikkaus.
Mervi
